Kirkko yleisesti
Kärkölän kyläkirkko
Tiettömien taipaleitten takana oleva Kärkölän erämää sai kiinteän asutuksensa vasta 1760-luvun alkupuolella. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1780, kylän uudisasukkaat pyysivät Turun piispalta omaa sielunhoitajaa, mistä kertoo silloisen piispantarkastuksen pöytäkirja. Lupaa ei sillä kertaa tullut. Uudisasukkaiden omistusoikeus raivaamiinsa tiloihin oli epäselvä eikä pienen asukasjoukon mahdollisuuksia sellaiseen pidetty riittävinä.
Vuonna 1783 lääninhallitus antoi Kärkölän uudisasukkaille immissiokirjat (muutto-) taloihinsa. Samana vuonna Turun tuomiokapituli antoi luvan kirkon rakentamiseen ja hautausmaan perustamiseen. Kirkon rakentamiseen päästiin käytännössä vasta yli 50 vuotta myöhemmin. Väliin mahtui kaksi sotaa, Kustaan sota 1788-90 ja Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva Suomen sota 1808-09, josta seurasi irtautuminen monisatavuotisesta yhteydestä Ruotsiin ja liittyminen Venäjään.
Rakentamiseen osallistui koko kylä. Todennäköisesti mies- ja hevostyöpäivät jyvitettiin manttaalien mukaan kuten myöhemmältä ajalta säilyneissä kirkon korjaamista koskevissa suunnitelmissa kerrotaan. Hirret saatiin kyläläisten metsästä ja naulat sekä saranat taottiin oman kylän pajassa. Penkeissä on pieniä eroja, koska kyläläiset ovat veistäneet omat penkkinsä, vain mitat ovat samat. Kirkon seinään on tuntematon rakentaja kirjoittanut: "Vuonna 1840 on tämä Herran huone alulle pantu. 1842 on tämä sitten valmiiksi saatu".
Kirkon vanhimmat esineet on saatu lahjoituksina ympäröivistä seurakunnista. Kauniin saarnastuolin arvellaan olevan 1600-luvulta. Kirkkolaiva on kopio 1990-luvulla murron yhteydessä hävinneestä hienosta esineestä. Laivan perässä oli vuosiluku 1688.
Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Eeli Jaatinen. Sen aiheena on "Jeesus tyynnyttää myrskyn Genetsaretin järvellä". Taiteilija maalasi taulun Terijoella syksyllä 1941; siitä taulun oikean alareunan teksti Terijoki 1941. Terijoki oli koko jatkosodan ajan sotatoimialuetta. Taulu jäi taiteilijan haltuun. Sodan lopputulos muutti käytännössä taiteilijan rykmentin suunnitelman lahjoittaa taulu Terijoen kirkkoon. Kärköläläiset saivat ostaa taulun taiteilijalta. Hankkeessa olivat alkuunpanijoina kylästä muuttaneet asukkaat. Taulu lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1948.
Samana vuonna pidettiin kirkon 100-vuotisjuhla, joka oli sodan vuoksi viivästynyt kuudella vuodella. Kylän naiset kutoivat juhlaa varten matot, joiden loimet oli tehty omassa kylässä kasvatetusta pellavasta ja kuteet saatu niinipuusta (metsälehmus) otetusta kuidusta.
Kirkon vierellä olevaa hautausmaata on jo ennen kirkon valmistumista käytetty hautaukseen. Kellotapuli on rakennettu parikymmentä vuotta myöhemmin kuin kirkko. Siihen asti kirkonkello oli ollut kiinnitettynä kahden koivun väliin.
Kylän asukkaat ovat vaalineet tätä karuudessaan kaunista kirkkoa ja vastasivat sen hoidosta 130 vuotta. Viime aikoina kirkko ja hautausmaa ovat olleet Pusulan seurakunnan hoidossa. Vuoden 2013 alussa Kärkölän saarnahuoneesta tuli yksi Lohjan seitsemästä kirkosta.
Kärkölän kirkko on kylän vanhin pystyssä oleva rakennus (lukuunottamatta paria aittaa 1700-luvulta). Sen vaaliminen on kunnianosoitus 1700-1800-lukujen korvenraivaajille ja heidän työlleen tulevien sukupolvien hyväksi."
Kirjoittanut Seija Knuth
Kopioiminen ja käyttäminen ilman kirjoittajan lupaa kielletty!